Ihmiskaupassa on kyse vakavasta rikoksesta, josta säädetään rikoslaissa. Ihmiskaupassa rikoksentekijä pyrkii saattamaan uhrinsa alisteiseen asemaan taloudellisen tai muun hyödyn saamiseksi. Ihmiskauppa voi alkaa lupauksella työstä, paremmasta elämästä tai ihmissuhteesta, mutta muuttua vähitellen kontrolliksi, painostukseksi ja riippuvuussuhteeksi.
Ihmiskaupan muotoja ovat muun muassa seksuaalinen hyväksikäyttö, pakkoavioliitto, pakottaminen rikolliseen toimintaan tai kerjäämiseen, elinkauppa tai työskentelyyn pakottaminen olosuhteissa, jotka eivät ole lainmukaiset. Uhrin vapautta voidaan rajoittaa velalla, uhkailulla, väkivallalla, häpeällä tai pelolla viranomaisia kohtaan. Rikoksen tekijä usein kontrolloi uhria niin, ettei tilanteesta irtautuminen ole mahdollista.
Yleensä ihmiskauppa tapahtuu pidemmän ajan saatossa, jolloin uhri joutuu vähitellen rikoksentekijän määräysvallan alaiseksi. Kontrolloinnin välineenä voi olla esimerkiksi taloudellinen riippuvuus tai velkasuhde, maassaolostatukseen tai työsuhteeseen liittyvä epävarmuus sekä perhe- ja sukulaisuussuhteet. Hyväksikäyttö voi alkaa suostumuksella vaikkapa työsuhteessa, jossa paperilla sovitut asiat näyttävät lainmukaisilta, mutta todellisuudessa työolot eivät vastaa sovittua.
Rikoksentekijöitä voi olla yksi tai useampia ja uhriksi joutuminen koskettaa monia sukupuolesta, iästä tai kansallisuudesta riippumatta. Uhrin matka hyväksikäytön kohteeksi voi tapahtua valtiosta toiseen tai uhriksi voi joutua omassa kotikaupungissaan tai netissä.
Ihmiskaupassa voi yhdistyä moni väkivallan muoto. Pakottava kontrolli, taloudellinen väkivalta, fyysinen ja henkinen väkivalta sekä digitaalinen tai hengellinen väkivalta voivat olla osa rikoksentekijän käyttämiä väkivallan muotoja. Ihmiskauppa jää usein piiloon, koska uhri ei välttämättä tunnista itseään rikoksen kohteeksi tai pelkää kertoa tilanteestaan viranomaisille tai läheisille, ja rikoksentekijä pyrkii siihen, ettei paljastu.
Nollalinjan lisäksi ihmiskaupan uhri saa tukea ja apua Suomessa useilta eri tahoilta:
- Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmästä saa tietoa ja tukea sekä apua tilanteen arviointiin ja palveluihin hakeutumiseen.
Lue lisää auttamisjärjestelmän tarjoamasta avusta uhrille (ihmiskauppa.fi) - Myös järjestöt tarjoavat neuvontaa, tukea ja ohjausta ihmiskaupan uhreille.
Lue lisää viranomaisten ja järjestöjen tarjoamista avusta (ihmiskauppa.fi) - Hyvinvointialueiden sosiaalitoimi auttaa sosiaalipalveluissa. Tarvittaessa yhteys voidaan ottaa oman alueen sosiaali- ja kriisipäivystykseen.