Vaino on toistuvaluonteista ja ei-toivottua pakottavaa tai kontrolloivaa toimintaa, joka usein aiheuttaa uhrissa pelkoa tai ahdistusta. Vaino voi kestää vuosia, jolloin vainoteoissa tyypillisesti vaihtelevat aktiiviset ja hiljaiset ajanjaksot.
Vaino aiheuttaa sen toistuvuudesta ja ennakoimattomuudesta johtuen turvattomuutta kokijassa myös vainotekojen ulkopuolella. Usein vainoaja käyttää useita eri tapoja pyrkiessään kontrolloimaan tai saamaan kontaktia vainottuun.
Vaino voi koostua esimerkiksi seuraavista teoista:
- ei-toivotut yhteydenotot
- yllättävät ilmestymiset kokijan elinpiiriin
- pelottelu tai uhkailu
- seuraaminen fyysisesti tai teknologian välityksellä
- omaisuuden tuhoaminen
- perättömien kokijaa koskevien huhujen levittäminen
- fyysinen väkivalta
- kontrollointi tai pyrkimys vahingoittaa kokijaa
- perättömät viranomaisilmoitukset kokijasta tai tämän lapsista
- taloudellinen väkivalta
- ulkopuolisten joskus väärin positiivisiksi tulkitsemat teot, kuten lahjat tai rakkaudenosoitukset, jotka kokija kokee uhkaavaksi tilanne ja menneisyys huomioiden
- lasten, lasten tapaamisten tai huoltajuuden käyttäminen vainon välineenä.
Vainoajat hyödyntävät usein tieto- ja viestintäteknologiaa vainon toteuttamisessa, jolloin voidaan puhua myös digitaalisesta vainosta. Vaino kohdistuu usein puolisoon tai ex-puolisoon, mutta sitä esiintyy myös muissa lähisuhteissa kuin parisuhteissa.
Eron jälkeinen vaino on yleensä jatkumoa parisuhteen aikaiselle väkivallalle tai pakottavalle kontrollille. Vaino voi alkaa myös lyhyen tapailun jälkeen tai liittyä tilanteeseen, jossa vainoaja on yksipuolisesti toivonut parisuhdetta kokijan kanssa. Vaino voi kohdistua myös muuhun läheiseen henkilöön, kuten omaan lapseen, sisarukseen tai vanhempaan.
Ottamalla yhteyttä Nollalinjalle saat apua vainon kokemuksiin ja uhkaan.
