Henkinen väkivalta voi lähisuhteessa olla ainoa väkivallan muoto, tai se voi yhdistyä muihin muotoihin. Esimerkiksi fyysiseen ja seksuaaliseen lähisuhdeväkivaltaan liittyy aina myös henkistä väkivaltaa.
Henkisen väkivallan tunnistaminen on huomattu erityisen vaikeaksi.
Eräs yleinen henkisen väkivallan muoto on sukulaisten ja ystävien tapaamisen rajoittaminen. Henkistä väkivaltaa on myös se, kun toinen lannistaa ja syyttää asioista, joita toinen osapuoli ei ole tehnyt. Muita henkisen väkivallan muotoja ovat haukkuminen, uhkailu, nöyryyttäminen, leimaaminen huonoksi, mustasukkaisuus, määräileminen, alistaminen, mykkäkoulu, nukkumisen estäminen ja itsemurhalla uhkaaminen. Myös vankilaan ja psykiatriseen hoitoon joutumisella voidaan uhata toista.
Henkisen väkivallan tunnistamista vaikeuttaa se, että väkivaltainen henkilö voi käyttäytyä ystävällisesti ja kohteliaasti ystävien ja tuttavien seurassa, mutta muuttua aivan toisenlaiseksi, kun paikalla ei ole ulkopuolisia.
Miten erottaa henkinen väkivalta normaalista riitatilanteesta?
Erimielisyydet kuluvat elämään, mutta väkivalta ei. Erimielisyys ja riitely ovat tilanteita, joissa kumpikin osapuoli voi vapaasti ja tasaveroisesti kertoa omat mielipiteensä ja näkökulmansa. Jos joutuu olemaan varuillaan, pelkää, kokee uhkaa ja alistetuksi tulemista, kyse voi olla henkisestä väkivallasta.
Jokaisella on oikeus kertoa omat mielipiteensä tasa-arvoisesti ja ilman pelkoa. Henkilökohtainen vapaus ja koskemattomuus ovat perustuslain mukaisia perusoikeuksiamme.
Henkisen väkivallan seuraukset
Henkinen väkivalta koetaan monesti fyysistä väkivaltaa pahemmaksi. Väkivallan kokija voi vähitellen väkivallan jatkuessa menettää yhteyden omiin tarpeisiinsa, tunteisiinsa ja tahtoonsa.
Väkivallan kokijan minäkuva voi vääristyä tai korvatua väkivallan tekijän antamalla minäkuvalla. Tekijä tarjoaa näkemyksen, jonka mukaan väkivallan kohde on avuton, pärjäämätön ja heikko ihminen, joka tarvitsee väkivallan tekijää elämästä selvitäkseen.
Väkivallasta seuraa helposti ja erittäin yleisesti häpeää ja syyllisyyttä Väkivallan kohde voi hävetä asioita niin omasta kuin puolisonsa puolesta.
Väkivaltainen osapuoli voi syyttää toista käyttäytymisestään, vaikka on itse päätynyt käyttämään väkivaltaa. Väkivalta on aina tekijän oma valinta siitä, miten hän toimii tilanteessa. Väkivallan seurauksia on kuvattu lisää fyysisen väkivallan tarkastelun yhteydessä.
Lue fyysisen väkivallan seurauksista
Nollalinjalta apua henkisen väkivallan kokemuksiin tai uhkaan
Väkivaltaa kokeneesta voi tuntua siltä, ettei kukaan ulkopuolinen voi auttaa. Nollalinjalla, p. 080 005 005, autetaan 24/7. Sinun tarvitsee vain soittaa. Puhelut ovat täysin luottamuksellisia eikä vastaanottaja näe numeroasi. Soittaminen ei maksa mitään. Kannattaa soittaa jo tänään.
