Lähisuhdeväkivallasta puhutaan silloin, kun väkivallan tekijä on väkivallan kokijan nykyinen tai entinen kumppani, vanhempi, lapsi, muu lähisukulainen tai läheinen. Läheisissä ihmissuhteissa tapahtuvan väkivallan kokija ja tekijä voi olla kuka tahansa sukupuoleen katsomatta.
Parisuhdeväkivalta
Parisuhdeväkivalta tarkoittaa läheisessä parisuhteessa tapahtuvaa väkivaltaa, joka kohdistuu henkilön nykyiseen tai entiseen puolisoon tai kumppaniin.
Parisuhdeväkivalta on uhrille erityisen haavoittavaa, sillä se tapahtuu intiimissä ihmissuhteessa. Parisuhdeväkivallasta on vaikea irtaantua. Häpeä ja syyllisyys voivat monella uhrilla olla pitkään esteenä avun hakemiselle ja väkivaltaisesta suhteesta irtautumiselle.
Seurusteluväkivalta
Seurusteluväkivalta on nuorten parisuhteissa tapahtuvaa väkivaltaa. Se eroaa aikuisten parisuhdeväkivallasta erityisesti siinä, että nuorella voi olla vielä keskeneräiset emotionaaliset ja kognitiiviset taidot. Nuori ei välttämättä hahmota, mikä on seurustelusuhteessa toivottavaa ja sallittua.
Lähisuhdeväkivallan seuraukset
Lähisuhdeväkivallasta aiheutuu usein äärimmäisen vakavia henkisiä ja fyysisiä seurauksia väkivallan kokijalle. Lähisuhdeväkivalta voi aiheuttaa muun muassa fyysisiä vammoja, psyykkisiä oireita, perustarpeiden tyydyttymättä jäämistä, taloudellisia vaikeuksia, sosiaalisia ongelmia tai kuoleman.
Lähisuhdeväkivalta vaikuttaa usein myös sosiaalisiin suhteisiin. Lähisuhdeväkivallalla sanotaan olevan yksi pääkohde, mutta monta uhria. Läheiset, etenkin lapset, joutuvat kärsimään lähisuhdeväkivallan takia, vaikkei väkivalta varsinaisesti kohdistuisi heihin. Jos lapsi elää perheessä, jossa joku perheenjäsenistä käyttäytyy väkivaltaisesti, hän altistuu kaikille väkivallan haitallisille vaikutuksille. Vaikka esimerkiksi väkivaltainen fyysinen teko ei kohdistuisi suoraan lapseen, väkivaltainen ilmapiiri aiheuttaa pelkoa ja turvattomuutta ja voi altistaa monille fyysisille oireille, sairauksille ja muille kielteisille kehityskuluille. Lapselle perheenjäsenten väliselle väkivallalle altistuminen on yhtä haavoittavaa kuin väkivallan kohteena oleminen. Väkivaltaisessa perheessä kasvavan lapsen kehityksen voi turvata vain puuttumalla tilanteeseen.
Väkivallan kierteen voi katkaista hakemalla apua
Lähisuhdeväkivalta jää harvoin kertaluontoiseksi. Ellei lähisuhdeväkivaltaan puututa, sillä on taipumus toistua, lisääntyä ja muuttua entistä vakavammaksi. Niin kauan kuin väkivalta pysyy kodin tai parisuhteen tai muun läheisen ihmissuhteen salaisuutena, se voi elää omaa elämäänsä, pitkittyä ja muuttua vakavammaksi.
Väkivallan kierre on tärkeää katkaista, ettei väkivalta pääse pitkittymään tai kehittymään vakavammaksi.
Ensimmäinen askel väkivallan kierteestä vapautumiseen on puhuminen ja avun hakeminen. Kertomalla kokemuksistaan toivottomalta tuntuvasta tilanteesta on mahdollista päästä irti.
Tekemällä turvasuunnitelman yhdessä Nollalinjan työntekijän kanssa voit vahvistaa hallinnan tunnetta tilanteesta. Lataa tästä henkilökohtainen turvasuunnitelmalomake (pdf, 565 kt).
Nollalinjan auttava puhelin ja chat sekä turvakotipalvelut auttavat lähisuhdeväkivaltaa tai sen uhkaa kokeneita ja heidän läheisiään sukupuolesta riippumatta.
Lähisuhdeväkivaltaa käyttäneille henkilöille on myös saatavilla apua esimerkiksi järjestöjen avomuotoisista palveluista, kuten Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistyksien avotyön yksiköistä tai Miessakit ry:n eri työmuodoista. Nollalinjaan soittamalla tai chat-palvelun kautta saat lisätietoa väkivaltapalveluista ympäri Suomen.