Digitaalisessa väkivallassa toista ihmistä loukataan, kontrolloidaan, tarkkaillaan tai vahingoitetaan tieto- ja viestintäteknologian välityksellä.
Teoissa hyödynnetään digitaalista teknologiaa, esimerkiksi pääte-, äly-, paikannus- ja muita vastaavia laitteita, ohjelmistoratkaisuja, sovelluksia ja pikaviestipalveluja. Digitaalinen väkivalta voi olla myös epäsuoraa, jolloin tekijä hyödyntää teoissaan esimerkiksi toisia henkilöitä, kuten yhteisiä lapsia.
Digitaalinen väkivalta ei rajoitu vain verkossa tapahtuviin tekoihin, kuten sosiaalisessa mediassa tapahtuvaan uhkailuun ja vainoon, vaan voi sisältää myös teknologiavälitteistä väkivaltaa, kuten paikantimen asentamisen autoon ja auton sijainnin seuraamisen ilman lupaa.
Usein digitaalinen väkivalta kietoutuu yhteen muiden väkivallan muotojen kanssa monimuotoiseksi lähisuhdeväkivallaksi. Digitaalisen väkivallan teot lähisuhteissa voivat olla vaikeasti tunnistettavia ja kokija ei välttämättä tiedosta olevansa digitaalisen väkivallan uhri.
Digitaalista väkivaltaa on esimerkiksi:
- teknologian välityksellä tapahtuva häirintä, uhkailu, vainoaminen ja kontrollointi
- vuorovaikutuksen ja teknologian käytön kontrollointi
- intiimin tai muutoin arkaluontoisen yksityiselämään liittyvän kuvamateriaalin tai tiedon levittäminen tai sellaisella uhkailu
- sähköpostin, sosiaalisen median tilien ja pankkitunnusten oikeudeton käyttäminen
- ei toivottu puheluilla ja viesteillä häiritseminen
- jatkuvasti tavoitettavissa olemisen vaatiminen.
Tieto- ja viestintäteknologia on lisännyt keinoja kontrollin, väkivallan ja vainon toteuttamiseen ajasta ja paikasta riippumatta. Teknologian välityksellä väkivalta on läsnä kaikkialla kaiken aikaa, joten siltä on vaikea suojautua, vaikka tekijä ei olisi samassa tilassa.
Kokijan on vaikea ennakoida digitaalisen väkivallan tekoja. Hänen on mahdotonta tietää, milloin digitaalisen väkivallan teot alkavat tai loppuvat ja millaisia uusia muotoja ja keinoja tekijä käyttää. Väkivallan tekijä voi syyttää toista käyttäytymisestään, vaikka on itse päätynyt käyttämään digitaalista väkivaltaa. Väkivalta on aina tekijän oma valinta, eikä väkivallan kokija ole vastuussa toisen tekemästä väkivallasta.
Digitaalista väkivaltaa tapahtuu myös muissa konteksteissa kuin lähisuhteissa, jolloin kohteena voivat olla esimerkiksi eri alojen ammattilaiset, sosiaalisen median vaikuttajat, eri vähemmistöjen edustajat, naiset, lapset ja nuoret.
Ottamalla yhteyttä Nollalinjalle saat apua digitaalisen väkivallan kokemuksiin ja uhkaan.